Professorin vinkit sähkön säästöön – jopa 500 euroa vuodessa!
Aalto-yliopiston professori Peter Lund perheineen säästää 500 euroa vuodessa pelkästään sillä, että kiinnittää huomiota siihen, mihin sähköä kuluu.
Eräänä päivänä Lund, hänen vaimonsa ja kaksi lasta alkoivat tarkkailla sähkönkulutustaan. Kokeilun alussa heidän sähkönkulutuksensa oli noin 5000 kilowattituntia, sama kuin monella muulla nelihenkisellä suomalaisperheellä.
Lundit alkoivat tehdä pieniä muutoksia, ja kokeilun päättymisen jälkeen heidän sähkönkulutuksensa oli tippunut 1600–1800 kilowattituntiin, mikä vastaa 60 prosenttia.
– Muutos ei ole vaikuttanut mihinkään tai heikentänyt elintasoamme, kysymys oli enemmänkin energiatietoisuudesta.
Lund painottaa, etteivät he ole yhtään sen parempia kuin kukaan muukaan suomalainen, mutta rahaa ja luontoa säästyy, kun vähän ajattelee, miten suhteellisen pienillä toimilla energiaa säästyy.
Lundille energia-asiat ovat tuttuja, ja hän on kiinnostunut tulevaisuuden energiakysymyksistä. Ennen Pariisin ilmastokokousta tavoitettu mies muistuttaa, että tieteellisen näkemyksen mukaan kaksi kolmasosa ilmastonmuutoksesta on ihmisen aiheuttamaa.
– Jos mitään ei tehdä, tilanne pahenee.
Hänestä pikkuruisen Suomen merkitystä ei pidä vähätellä ison laivan kyydissä.
– Suomen merkitys on isompi kuin arvataan, sillä Suomi on korkean teknologian maa, korkean elintason ja innovaatioiden maa, ja näillä on isompi merkitys kuin väestöluvulla.
– Jos Suomessa ei tehdä mitään, Kiinan on helppo sanoa: kun ei Suomessakaan tehdä — toimintamme edellyttää johtajuutta.
Kiinassa ja Saksassa vierailevana professorina opettaneen Lundin mukaan Suomea pidetään Aasiassa esimerkkimaana mitä tulee luontoasioihin ja teknologiaan.
– Suomalaisten vaatimattomuus näkyy tässäkin, ja ajatellaan, että eihän me nyt mitään, mutta Kiina katsoo mitä me teemme, ja esimerkin avulla Kiina saattaa taipua enemmän puhtaaseen energiaan, jos myös me käytämme sitä enemmän.
Toimi näin:
Energiankäytön säästämisessä ei ole yhtä hirvittävän isoa keinoa, vaan säästöt syntyvät pienistä puroista. Kaksi ensimmäistä tapaa ovat halpoja keinoja lähteä liikkeelle, eikä niiden toteuttamisessa ole esteenä raha, vaan tietoisuus sähkönkulutuksesta.
1. Ensimmäinen halpa keino säästää sähköä on katkaista kaikesta kodin elektroniikasta, tietokoneista, televisiosta, radiosta, cd-soittimista ja muista laitteista niin sanottu valmiustilavirta. Monella valmiustilavirta jää päälle ja se kuluttaa energiaa. Kun sijoittaa viisi euroa yhteen isoon kytkimellä varustettuun jatkojohtoon, saa kaikki virrat pois kerralla ja turha sähkö jää pois.
2. Valaistus nielee 18–20 prosenttia kaikesta sähköstä. Pimeässä Suomessa valoa tarvitaan paljon, joten vanhojen lamppujen vaihto led-lamppuihin auttaa kotitalouksia säästämään rahaa. Alussa joutuu tekemään panostuksen, koska led-lamput ovat kalliimpia, mutta ne kestävät 10–20 vuotta ja käyttävät murto-osan sähköstä, joten koko ajan tulee säästöä.
Seuraavat askeleet ovat monimutkaisempia, mutta myös säästöt ovat suuremmat.
3. Kun kodinkoneet, kuten jääkaappi, pesukone, tiskikone, hajoavat, kannattaa varmistaa, että uudessa koneessa on A++ -energiamerkintä, silloin voi olla varma, että se on mahdollisimman energiatehokas. Tällaisesta koneesta voi joutua maksamaan 100 euroa enemmän, vaikka liikkeet kilpailevatkin energiatehokkuudessa, mutta investointi maksaa itsensä takaisin parissa kolmessa vuodessa.
Myös sauna on suomalaisen sydäntä lähellä, mutta senkin käyttöä voi miettiä hieman tarkemmin. Voisiko esimerkiksi saunoa kerran viikossa kunnolla vai pitääkö sauna lämmittää kaksi kertaa viikossa? Englannissa saatiin positiivinen vaikutus ihmisten sähkönkäyttöön, kun sähkölaskuun merkittiin myös naapuruston sähkönkulutus. Sähkönkulutus tippui 15 prosenttia saman tien, kun he ajattelivat, miten noloa oma kulutus oli. Tällaisia pehmeitä keinoja, jotka vaikuttavat käyttäytymiseen, tarvitaan lisää.
4. Oma paikallinen sähköntuotanto. Aurinkosähkö halpenee jatkuvasti, ja monen kodin katolla on jo paneeli.
5. Julkinen liikenne ja raideliikenne ovat lähes aina paras vaihtoehto päästöjen vähentämiseksi. Mutta Suomi on harvaan asuttu maa, ja joskus tarvitaan autoa. Liikenteen sähköistyminen, esimerkiksi hybridiautot ovat tärkeitä innovaatioita, joilla autoilun haittoja vähennetään tulevaisuudessa.
Lähde: Iltalehti 3.1.2016
http://m.iltalehti.fi/asuminen/2016010320872321_an.shtml
TEKSTI JENNA MENDEZ
